Ruokaa viikoksi.

Aloin viime viikolla kirjoitella ylös meidän viikon ruokalistaa. Olis voinut toki valita jonkun muun viikon, mutta mistä näistä taudeista ikinä tietää millon iskevät. No, tässä meidän ruokaviikkomme..

Maanantai

Aamupala: puuroa - kuten aina. Pojalle voita ja raejuustoa, minulle voi(keiju)silmä, miehelle raejuustoa. Kaverina maitoa ja vettä, vitamiinit. Viinirypäleitä.

Lounas: lapsille kaupan purkkiruokaa..aamu meni asioilla,joten kokkailut jäi tekemättä ja vauvan ruoka pakastimesta sulattamatta. Vauvalle jälkkäriksi puolikas purkki päärynää ja omenaa.

Aikuiset söi wokkikasviksia arabbiata-kastikkeella, mies läks illaksi töihin.

Välipala: pieniä karjalanpiirakoita, leikkelettä, juustoa, minisuolakurkkuja, jogurttia. Vettä ja maitoa.

Päivällinen: riisiä ja kermaista jauhelihakastiketta. Punajuuriviipaleita. Maitoa ja vettä. Pahaa kivennäisvettä (karpalomaku..).

Vauvalle hedelmäsosetta.

Iltapala: esikoiselle puuroa samoin maustein kuin aamulla. Aikuiset syötiin miehen tullessa kotiin salaattia höystettynä avokadolla (+suolaa,pippuria ja oliiviöljyä).

Tiistai

Aamiainen: puuroa. Mies ja esikoinen söivät leipää. Kaupan mehukeittoa.

Lounas: eilistä jauhelihakastiketta ja riisiä. Samat lisukkeetkin kuin edellispäivänä. Lisäksi keitettyjä babyporkkanoita. Miehet (mies ja esikoinen) söivät ruisleipää. 

Vauvalle itse tehty peruna-porkkanasose + sikanautaa. Jälkkäriksi eilisen jälkkärin loput. Mies lähti taas illaksi töihin. 

Välipala: jogurttia ja hapankorppua. Papan poimimia hilloja. 

Päivällinen: taas samaa; riisi+jauhelihakastiketta...
Iltapala: samaa...

Keskiviikko

Aamiainen: puuroa ja mehukeittoa mukista. "Saanko lisää mehua?"

Lounas: nuudelia ja kananmunaa (mies töissä.. nopea ruoka, joka maistuu varmasti!)

Pieni apulainen laittoi munat huti :D

Välipala: minipiirakoita, viinirypäleitä. Mulle lämmintä kaakaota (saakelin tauti!)

Päivällinen: esikoiselle purkkiruokaa (ei syönyt), aikuisille jonkin sortin salaattitortilloja.

Mun ruuanlaittoviihdykettä

Nokkamuki takas käytössä sotkun välttämiseksi...

Iltapala: pojalle puuroa ja leipää. Aikuisille salaattia, leipää, jogurttia ja lämmintä juotavaa.

Harvinaista: leipää iltapalalla!

Torstai

Aamiainen: sama setti kuin muinakin aamuina, lisukkeet vaan voi muuttua.

Aamukahvia "isille", teetä mulle. 

Lounas: isännän bravuuri:kanakeitto. Niin taivaallisen hyvää!

"Jälkkäriksi" teetä, kuten joka päivä.

Välipala:  kauraleipää ja banaania.

Päivällinen: kanakeitto.

Iltapala: samaa linjaa kuin ennenkin, mun iltajogurtti turkkilaista.

Perjantai

Aamiainen: same as usual.

Lounas: kanakeittoa. Leipää. (Kuinka paljon nuo kaksvuotiaat oikein syö?!)

Päiväteet ylhäisessä yksinäisyydessäni!

Välipala: banaanilettuja, poika söi banaania ja jäisiä mustikoita :D 

Päivällinen: lasagnette, sulatettu pakastimesta.

Iltapala: same old,same old.

Lauantai

Aamupala: mulle puuroa voisilmällä, muut varmaan kans samaa rataa kuin ennenkin, minä nukuin sillä aikaa!

Lounas: pojalle lasagnettea (mielikuvituksellista!), me miehen kanssa syötiin paistetut kananmunat ja wokkikasvikset tuunattuna tomaattimurskalla.

Välipala: leipää.

Päivällinen: lihapullia, spagettia, kasviksia.

Iltapala: samaa ku muinakin iltoina..

Aamun kauppareissun jälkeen napostelin pitkin päivää karkkia ja tein rocky roadia.. Illalla morkkis, paha olo ja maha kipeä. Kannatti.

Sunnuntai

Aamiainen: samaa.

Lounas: pojalle eilisiä lihapullia, me syötiin miehen kans paistettua kananmunaa. Minä laitoin omani leivän päälle kera lihapullien ja muiden lisukkeiden.

Välipala: mä vedin liikaa rockyroadeja päiväteen kanssa, joten skippasin välipalan, poika söi leipää ja banaania. (söin muuten puolet pojan banaanista, ja se tais olla jotenkin mennyt huonoksi :D)
Päivällinen: aikuisille wokkikasviksia, mulle sekaan nuudelia, miehelle sitruunatonnikalaa mitäikinäolikaan. Poika söi taas jotain tähteitä :D
Iltapala: arvaatte varmaan?


Yhteenvetona
Aika paljon tuli syötyä kananmunaa, poika sai purkkiruokaa useammin kuin normaalisti, ja silti taudissa ryteneenä sain kuitenkin apetta pöytään. Niinä päivinä kun mies on ruuanlaitto-aikaan kotona, ruuanlaittaminen lankeaa hyvin usein hälle (mm.tänään aamulla tekas makaronilaatikon).
Usein meillä myös syödään samaa ruokaa monesti peräkkäin, tai sitten pakastetaan osa ja syödään sieltä niinä päivinä kun ei ole aikaa/jaksamista laittaa ruokaa.
Kaikkia hedelmiä ja kasviksia en alkanut joka ruualle luettelemaan, tai leipiä, jos joku sattui ottamaan. Annoskoot pyritään pitämään meillä aikuisilla kohtuullisina, mutta lapsille annetaan niin paljon kun napa vetää. Taitavat kuluttaakin enemmän suhteessa omaan kokoonsa kuin me ;)

Rockyroadien tekeminen oli virhe, mutta uskottelen itselleni, että se herkkupäivän (tai kahden tai useamman) pitäminen on hyväksi mielenterveydelle. Mies pysyi lujana, otti vain pieniä maistiaisia pojan palasista. Onneksi sunnuntaina kävi appivanhemmat kylässä, niin sai heillekin tarjota. (ja onneksi mulla on vielä yksi pala jääkaapissa, minkä aion mennä syömään heti kun olen saanut blogisurffailut tehtyä!)

Joka päivä pyrin juomaan paljon vettä, ja vielä iltapalallakin otan ison lasillisen silläkin uhalla, että yöllä pitää mahdollisesti käydä pissalla.

Joka päivä myös vauva on saanut kahdesti soseita, lounaalla jonkin sortin liharuokaa, päivällisellä hedelmää tai marjaa. Jatkossa myös vauva pääsee ruokapöydältä ruokapöydän ääreen, kun eilen laitoimme syöttötuolin hänelle pöydän päähän. Myös hänen ruokailukertansa tulevat lisimään, koska puolivuotta tulee ihan parin päivän sisään täyteen. Istumisharjoitukset ovat siis alkaneet, joko se pikkuvauva-aika on ohi?

Tuttipullo tuunattuna nokkamukiksi

Sose-Seppo vai en_syö-seppo?

Tämä postaus sisältää kertomuksia vauvan kakkaamisesta ja syömisestä,skippaa, jos et millään lailla ole asiasta kiinnostunut :DD

Tekstiä on kirjoitettu parin viikon ajan, lopussa tämän hetkinen tilanne.

---

Onpa takkuista tämä kuopuksen kiinteiden aloitus. Neuvolasta annettiin vinkkiä, että pottua vois jo aloitella, kun puntari ei tarpeeksi värähtänyt ylös päin. No entäs jos tuo meidän sose-seppo onkin en_syö-seppo?!


Tässä hieman koontia kuinka kaikki sitten alkoikaan...

Viikko 1:

Maha ruikulilla jo vajaan viikon verran, neuvolapuhelimesta antoivat neuvoksi antaa vettä ja mustikkaa. Näillä aloitellaan maanantaina.
Keskiviikkona soitan uudelleen neuvolaan, varaan ajan puntarille. Tässä vaiheessa maha on toiminut hyvin vihertävästi ja löysästi jo viikon verran. Käyrät kertovat, että pituutta on tullut noin kahdessa viikossa pari senttiä lisää, mutta paino ei ole noussut kuin 50grammaa. Pottukuurille siis.
Loppuviikosta saan vihdoin tehtyä sosetta vauvalle. Ensimmäinen annos on noin teelusikallinen, tästä päivien edetessä lisätään toinen lusikallinen, sitten jo kolmas. Ei oikein tunnu olevan vauvan lempparia. Muutamia pieniä lusikallisia menee alas, kunnes alkaa itku ja ikenien kiristys - tahdon tissiä!

Viikko 2:

Maha toimii edelleen hyvin, yösyönnit ovat lisineet ja potun anto edelleen vähintäänkin mielenkiintoista. Mustikkaa ei ole annettu ekan viikon jälkeen. Keskiviikkona saan vihdoin tehtyä porkkanaa perunan kaveriksi. Tuntuisi maistuvan. Mitä nyt väsy painaa jo pientä, ja syöminen muuttuu ilosta kiukuksi. Tissin kautta päiväunille ja uusi yritys ensi kerralla. Mietin pitäisikö antaa toisen kerran jo samana päivänä sosetta..
Torstaina porkkana-peruna maistuu jo paremmin. Ajoitus näköjään on kaiken A ja O. Kakkakin on jo ollut erilaista pari päivää.
Perjantaina potun saanti venyy "iltaruualle", kun en jaksa alkaa hautajaisissa säätämään potun kanssa. Tällä kertaa saa kaupasta ostettua valmisruokaa ja purkista menee puolet! JES!

Lauantaina saa jälleen kaupan ruokaa, koska en ole ehtinyt tekemään pottua pojalle. Jälleen menee puoli purkkia ja mulla on voittaja-olo. Kakka ei ole irronnut pariin päivään ollenkaan.
Sunnuntai-lounaalla vauva saa purkin jämät, kakkaa hienot kakat ja voi hyvin.

---

Löysien vihreiden kakkojen syytä ei selvinnyt. "Syyksi" ehdoteltiin mun syömisiä, hellettä, pöpöä..

Nyt kun helteet ovat ohi, maha on rauhoittunut. Mutta myös helteiden loppumisen jälkeen on saanut pottua.. Että mene ja tiedä oliko syynä helle vai mikä. Kerron, jos se oli se helle, ja vaiva tulee takaisin kesän uudelleen lämmetessä. Niitäkin lapsia kun kuulemma on,

joilla helle vetää pötsin sekaisin!

Lusikalla syömisen opettelu jatkuu varmasti vielä pitkään, kukaan ei ole seppä syntyessään. Pääasia on nyt kuitenkin siinä, että vauva saa tarpeeksi ravintoa vaikka vähän hassusti vielä lusikan kanssa toimiikin. Ei siis ole suu auki kuin linnunpojalla, saa aina huijata suuta auki tai yrittää saada jotenkin kielen päälle ruokaa. Näyttäähän tuota menevän. Niin kuin sanoin, kaikki näyttää olevan kiinni vain ja ainoastaan ajoituksesta.

---

Kolmas viikko on alkanut oikein hyvin soseiden suhteen. Eilen, maanantaina, valjastin mieheni syöttämään vauvan ja sehän upposi alta aikayksikön! Tänään taas olin aliarvioinut potun menekin, ja ruokailua jatkettiin vielä mangolla (uus maistiainen) ja mustikalla. Oli myös puhetta, että lisätään välipala mukaan tällä viikolla. Nyt molemmat pojat vetää sikeitä ja on mun oma blogi-surffaus aika. Ihanan kauniita kuvia muissa blogeissa! Mulla tää kodin laitto ja kameran käytön opettelu on vähän hidasta, kamalasti puuhaa koko ajan. Noh, tätähän se äitin (ja isin) arki on, täyspäiväistä huolenpitoa pienimmistä :)

Kuvat suoraan siirrettynä kamerasta.

Kuten huomaa, niin opettelua opettelua..

Itsehän olen kuvannut kaksi alempaa kuvaa,

ihan vaan manuaalitarkennuksella...

(ja todella mahtavalla rajauksella!)

Nyt siis parhaimmat kuvaus-vinkit ja niksit tänne päin, mä aion nimittäin alkaa ottamaan näistä meidän tylsistä nurkista kuvia! (ja saada näyttämään tämän kodin niissä kuvissa hyyyyyyvin viihtyisältä ja ihanalta!)
(tekispä mieli mennä kodin ykköseen tänään vähän shoppailemaan katsomaan mitä kivaa siellä olis..)

ps. vauva on taas alkanut nukkumaan yönsä hyvin,

joten saan nauttia ihan vaan omasta ja mieheni seurasta meidän sängyssä.

Pieni herra syö kerran yössä ja toisen kerran aamulla,

joten olen aina jossain vaiheessa saanut syönnin päälle nostettua pojan takaisin pinnasänkyyn!

(ja nyt ku kehun, ni ens yö taas nukutaan kainaloikkain..)