Piston cupia ja lyhtykynttilää.

Kun kirjoittaa pitkät pätkät tekstiä julkaistavaksi, ja huomaa jälkikäteen, että puhelin on poistanut kaiken, niin mitäpä tässä sitten turhia turisemaan. Ajattelin vain kertoa, että parhaimmat joulukalenteriyllätykset ovat olleet maissinaksut (myös isommalle!) ja Autot-elokuva. Elokuva siksi, että siinä saatiin laatuaikailla pojan kanssa (siis minä tein kotihommia, laitoin ruokaa jne, isäntä hoiti elokuvan katsomisen esikoisen kanssa, kuopus roikkui mun housun punteissa ja meni aina siellä missä ei ollut muita) sekä näin jälkiviisaana sanottuna, elokuva antoi paljon materiaalia pojan leikkeihin.

Elokuvan katsomisesta asti meillä on ajettu autoilla kilpaa, ja leikki on saanut ihan uusia ulottuvuuksia. Minä jo työn puolesta saan seurata leikin ja leikkitaitojen kehittymistä, mutta oman lapsen kohdalla nämä 'kasvun paikat' on jotenkin ihanempia potenssiin sata. Kun onhan se oma aina oma. On ihan huikeeta huomata, että mielikuvitus kehittyy, samalla myös yhteisleikkitaidot. MUN LAPSELLA. Sehän on ihan vauva hei!

Kymppikuukautisen kuulumiset tulevat taas jälkijunassa joskus, kunhan saan kirjoitettua romaanini, ja toistettua kaiken mitä sanoin myös viime kuussa, valmiiksi.

Nyt tää tonttu iskee lyhtykynttilän joulukalenterin sisuksiin ja alkaa nukkumaan. Huomenna rallatellaan joulujuhlissa, tippa-laulua tietenkin!

Kuva nyt ei varsinaisesti liity tähän,

mutta kun huomasin että mulla ei ole mitään uusia kuvia.

Hups!

Tule joulu KULTAINEN.

Joulumieli on jotensakin aika hukassa. Lokakuussa kyllä olis ollut ideoita ja virtaa vaikka muille jakaa, mutta nyt. NADA. No, syytän säiden herraa. Jos kerran valkoiseksi saatu maa on sulatettu velliksi ja tehty pääkallokeliksi, niin onko siitä nyt pakko sitten tykätä? Joululahjaksi voisinkin (niiden monien muiden ohella) toivoa ihan vaan valkoista maata ja pikkupakkasta. Ei näin pohjoisessa tarvis tämmösiä etelän kelejä enää joulukuussa, hah.

Jotain sentään sain aloitettua, kiitos vaan sisustuslehden. Kannatti selata, sillä nyt on siivottu pari yläkaappia* jotka ovat odottaneet törkyineen ties kuinka kauan. Iso lakanakasa on vihdoin saatu viikattua, pojille tauluja kehystettyä (postikortteja, joo) ja mitähän vielä. No, aluilla ollaan siis. Suurta joulusiivousta ei tarvitse tehdä, mutta ennen joulua täytyy laittaa hommat sille mallille, että on kiva tulla joulunvietosta siistiin kotiin.

Käsityöt valmistuu väärässä järjestyksessä, mutta kun intoa on, niin silloin on tehtävä. Joululahjat ovat siis vielä aloittamatta, mutta senhän nyt kaikki tietää varmaan anoppilassakin että tämä miniä neuloo vielä aattoaamuna illan lahjoja valmiiksi....

Joulukortit on saatu kuvattua (mitään kameran asetuksista ymmärtämättä, murr) ja tilattua, yksi huolenaihe sentään viikonloppuna saatu hoidettua vähemmäksi. Parit lahjatkin on netistä ostettu, jeij, kiitos nettikaupat. Tai no, kuvatuotteita tilattiin..

Silitettävät jouluverhot on otettu esille odottamaan inspiraatiota, ehkä menenkin etsimään sen inspiksen nyt....

Oikeesti tekisi mieli vain nukkua mahdollisimman paljon (paitsi illalla kun se olis viisainta), ja tehdä käsitöitä ja juoda hillittömästi teetä. Niin, ja hipsiä villasukat jalassa pitkin kämppää ja sytytellä kynttilöitä, katsoa leffaa ja.. Niin joo, ne kaksi pientä ikiliikkujaa.. No, aina saa haaveilla!

Ai niin, 

menkää ihmeessä katsomaan Antti Tuiskua, 

jos joskus mahdollisuus tulee. 

Se mies on USKOMATON. 

Huh huh. 

Mieletöntä menoa kyllä. 

Oli mahtavaa! 

*yläkaapit ei siis tod kuulu siihen "siistitään koti jouluksi"-projektiin :D

Ajatuksen virtaa.

Jotenkin nää hetket, kun lapset nukkuu pitäs käyttää itselle hyödyksi, tehdä kivaa, niin silti aina tuntuu että se aika menee hukkaan. Älkää nyt ymmärtäkö väärin, onhan tääkin omaa aikaa notkua blogeissa, joko omassa tai muiden, mutta en tiiä, jotain muuta välillä kaipaisin.
Voiskohan ajatuksia laittaa pauselle? Liikaa surraa taas mielen päällä mitä tännekin vois raapustella. Ihan vaan omaksi iloksi ja muiden kiusaksi.
Tekis mieli neuloa, sisustaa, ommella, shoppailla, jne jne. Onneks kuitenkin tää päiväuniaika ON rajallinen, olisin varmaan välillä aika isosti vararikossa nettikauppojen kans, jos niihin turhaan eksyisin ;)

Kuopuksen unet on aina vähän arvoitus miten kauan nukkuu, isompi vetää vähintään tunnin. Sanoin tuossa joku aika sitten ääneen, että olispa kiva kun meilläkin herättäis aamulla vähän aiemmin kuin yhdeksän aikaan, ehtis tekemäänkin jotain. No, tais pojat kuulla. Nyt on alettu heräämään puoli kahdeksan aikoihin, mikä on itseasiassa ihan tosi hyvä aika herätä. Ehtii aamulla tehdä kotihommiakin ennen ruokaa, leikkiä ja vaikka mennä käymään ulkona (kun vaan tää tauti nyt menis ohi lapsilla!). Vaikka en minä tiedä miten sisäilma parantais muka paremmin kuin ulkona olo..

Ja siis tää netissä roikkuminen on aika harvinaista herkkua, kyllä mä aika usein muuta teen. Nyt on jotenkin jäänyt tämmönen blogi-vaihe taas päälle, uniinkin tulee jotkut jutut blogimaailmasta. Mutta kyllä te tiedätte, tämäkin koukuttaa!
Eilen yritin lukea kirjaa kun pojat nukkui. Yritin. Ehdin lukea ehkä aukeaman tai kaksi, kun pienempi vaati hoitamaan. Vaikka onhan se aina pari aukeamaa enemmän kuin ei ollenkaan ;)

Huh, tulipa taas raapustettua ajatuksen virtaa tälle päivää. Alla oleva postaus on jo eilen ajastettu, näitä juttuja nyt vaan tulee!

Hei, jos ette jaksa kommentoida näihin diipadaapoihin, niin klikatkaapa tuota alla olevaa tykkään juttua. En minä näe kuka siellä tykkää, näen vaan että joku tykkää ;) Kiitos ja hei hei!

perjantaina jaaritteluja.

Miksi ne hyvät ideat aina karkaa päästä, kun koneelle pääsee? Jatkossa varmaan siis tulee myös puhelimella tehtyjä postauksia, ei ne jutut muuten ulos tule :D

Mä oon tässä hetken surffannut nettikaupoissa, ja etsinyt meidän sohvaan uusia tyynyjä/tyynynpäällisiä. Lähdetään poikien kans tänään yöksi mummulaan, äiti lupas katsoa mun kans nää vaihtoehdot läpi, ja vähän ehkä järkevöittää mun ideoita. Mulla kun ei oikein aina nää ideat toimi :D

Fiksuna tyttönä tässä olisin siis tehnyt jotain koontia mun lemppareista, mutta eihän tästä mitään tule. Tekniikan ihmelapsi kertakaikkiaan. Ja näköjään nettikauppoihin jos on uskominen, oon ihan myöhässä ihanien ale-tuotteiden suhteen. Jep, meikä on tämmönen myöhäisherännyt :D 

Esikoinen on edelleen kipeänä, lämpöä on ja vointi vähän heikko. Viikonlopun synttärikekkerit jää välistä, toivotaan ettei mummu ja pappa saa nyt sitten kuumetta kun sinne mennään.... Tai sama kai se niille on, odotan tässä millon vauvaan iskee kuume! 

Blaah, pikkusen tuli tylsä. Ei ollu päätä eikä häntää. drrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrrr

Äiti, vaimo, sisko - väliäkö sillä!

Meillä on viikonloppu juhlittu. Oli hautajaiset, oli ristiäiset. Tänään ollaan ihan vaan kotona, koitetaan saada rästiin jääneitä kotihommia tehtyä ja iltapäivällä grillataan kera ystävien. Hei ja tänään paistaa jopa aurinko!

Molemmissa ´sukujuhlissa` minua ja pikkuveljeäni* luultiin pariksi. Ja molemmat pappien toimesta. "Onko tässä sinun miehesi?" "Niin oletteko te pari?". Toisella kertaa tosin pappi kysyi, että olenko veljeni äiti.... Pitäisköhän tässä alkaa kehittelemään ikäkriisiä lähestyvien pyöreiden kunniaksi? Minä kun ajattelin, että olen kriisini kriiseillyt jo. Kriisiä lähinnä otan siitä, että olen uhkaillut pitäväni juhlat, joissa ihmisillä on tötteröhatut päässä. Enää en ole niin varma..

Nyt toivottelen mukavaa sunnuntain jatkoa, ja painelen itse päiväteeni kanssa raikkoamaan tuota meidän törkyhuonetta!

Eihän tänne viitsi vieraita päästää, kun vastassa on suuri sekasorto!

*meitä on joskus myös luultu kaksosiksi..

ja kun olin alle 20 ja kuskasin veljeäni treeneihin,

joku hänen pelikavereistaan oli luullut mua äidiksi..

Meillähän on siis VAAN yhdeksän vuoden ikäero ;)!

Uusi vanha alku.

Näyttääkö tyhjältä? No NÄYTTÄÄ! Mulla on ideat muhineet päässä jo pidemmän aikaa, ja nyt kun vihdoin saatiin ostettua se järkkäri, niin alkaa uusi aikakausi. Taas kerran, tiedetään..

Tällä kertaa pysytään samassa vanhassa osoitteessa, mutta tällä kertaa avoimena maailmalle. Voitte siis halutessanne lisätä blogin omiin sivupalkkeihinne, josta pääsee kätevästi kyläilemään kun uutta postausta pukkaa. (ainakin veikkaan että on helpompaa kuin sisäänkirjautumisen kautta ;))

Hehkutin, että mulla on hurjat suunnitelmat blogin suhteen.. No, tää muutos nyt on yksi, mutta aikomus oli myös tuota ulkoasua hieman laittaa kivemmaksi... Voisko joku tulla opettamaan miten?! 

No ja mitä kuvia sitten tähän "ekaan" postaukseen laittaisin...hmm...Viime viikko on ollut eka lomaviikko meidän perheessä ja joka päivä ollaan oltu lennossa. Tänään pitkästä aikaa ollaan ihan vaan kotona.

Blogi varmaan pysyy samanlaisena sillisalaattina kuin aina ennenkin, kuvat nyt vaan saattaa olla parempaa laatua kuin ennen ;)

En oikein tiedä miten huippua tekstiä tässä pitäs olla, että mielenkiinto vois herätä myös semmoisilla, jotka ei ennen ole täällä käyneet, mutta tämmönen tästä nyt sitte tuli. Jospa tää alkukankeus kaikkoais kun saan taas jutun juuresta kiinni ;)

Tässä parit tunnelmat meidän viime viikonlopulta, silvuplee;

It´s me!