lauantai 18. tammikuuta 2014

ONNENKYYNELEET.


Jos jotain oikein kovasti haluaa, niin sen lopulta saa. Uskoaan ei kannata menettää vaikka olis kuinka kivinen ja pitkä tie. Ja se tunne, kun odotus palkitaan. Se on jotain uskomatonta. Silloin tulee väkisin itku. 

Ja jos tässä tarinassa muakin itkettää ihan kamalan paljon, niin voin vain kuvitella kuinka asianosaiset itse kokevat tämän potenssiin tuhat. Ja itkettiinhän me vähän yhdessä, minä täällä ja toinen siellä. Vihdoinkin kaukosuhteemme on ohi!


5 kommenttia:

Ugh.