Yöjuoksija, töttöröö ja kesän viimeiset (?) tunnelmat.

No en mää nyt ehkä ihan töttöröö ole, mutta alkaa menemään mukavaksi nää meidän yöt. Blogi taas on hiljainen koska en ehdi koneelle, ja miehellä tälläkin viikolla vain yksi ruhtinaallinen vapaapäivä - joka meni siivotessa ja kaupassa käyden. 

Esikoisen iltarallit on vaihtunut yöjuoksuiksi. Semmoiset pari tuntia yössään huutaa ja kekkuloi sängystä pois. Vauva tietenkin nukkuu aina jonnekin 4-5-6 asti,että sen puolesta sais kyllä nyt nukkua. Blaah. Ei ihan huumori riitä. Aina kun kuvittelee,että nyt se nukkuu,ni kohta ollaan konkoilemassa ylös tai sitten hipsitään hiljaa meidän sängyn viereen kutittelemaan isiä jalkapohjista. Ja se on oikeesti niin kummitusmaista,että mua (meitä!) välillä jopa jännittää kun ei näe mitään eikä ole varma onko poika huoneessa vai ei. Ja minä kun en ole pimeän ystävä,ni voitte kuvitella vilkkaan mielikuvituksen ja pimeän yhtälön... Ihmekään jos aamulla saa mennä suoraan suihkuun pesemään hiet myös itseltä ;)

Tällä viikolla ehdittiin kuitenkin yks ilta viettää laatuaikaa ystävien seurassa. Käytiin yhdessä uudistuneessa leikkipuistossa. Kamera jäi kotiin, ja tätä kameran mukaan ottamista täytyy selkeästi vielä harjoitella. Kolmisen tuntia meillä vierähti, liekkö ollut niitä viimeisiä hyviä kelejä täällä, nyt on taas satanut vettä :/ (pyykit ei muuten kuiva ulkona vesisateessa ;D) 

Instagramin puolella jotain kuvia onkin reissusta, mutta laitanpa tähän loppuun vielä muutamat puhelimella otetut räpsyt. 

Tätä myöten toivotan mukavaa viikonloppua!