keskiviikko 7. elokuuta 2013

Kuusikuukautinen kukertelija.

Parisen viikkoa sitten (hups, ku venähti tää postauksen ulos tulo ;D) kuopus saavutti puolen vuoden rajapyykin. Ajan,jota ennen hänen syntymäänsä odotin. "Jos sen ekat kuus kuukautta selviää silmät ristissä, niin sittenhän sitä saa jo pitää unikoulua" taisin sanoa.

Nyt kun ekat puoli vuotta on takanapäin voin vain ihmetellä mihin tuo aika meni? Mihin katosi se pieni vauva, joka tuhisi ja söi rintaa parin tunnin välein, ellei useamminkin. Aika kului varmasti osaltaan kuin siivillä siksi, että kuopus on ollut aina hyvä nukkumaan. Jos päivällä unet ovat mitä sattuu, niin yöt on nukuttu. Välillä on saatettu tankata useammin, välillä on nukuttu aamuun asti.


Puolivuotiaani mielestä suurinta hupia on isoveli ja isoveljen hauskat jutut. Hyppiminen, pyöriminen, selkään/mahaan/käteen/mihin vain pörisiminen, autolla ajo selkää myöten ja muut sirkustemput kirvoittavat vauvasta parhaimmat naurut. Väsyneenä pelkän sormen heiluttaminen ja "kutikuti"n sanominen kirvoittavat mielettömän naurun remakan pienestä. Herra on iloinen ja tyytyväinen elämäänsä, vain väsy voi kiukuttaa ja silloinkin yleensä auttaa tissi/tutti/unikaveri tai nukkumaan vienti. Niin paitsi illalla, silloin voi vähän kapinoida. 

Suussa puolivuotiaalla on kaksi hammasta, ja näin äidin silmin analysoituna hampaita saattaisi olla kohta jopa kolme.

Ruokaa menee neljä-viisi kertaa päivässä ja rintaa imetään hartaalla -tai vähemmän hartaalla- halulla aina joko ennen ja jälkeen ruuan sekä tarvittaessa. Häiriötekijät haittaavat eniten kun tissinnälkä on pienin. 


Lattialla kuljetaan taaksepäin pukkaamalla, itse sitä tajuamatta. Navan ympäri pyöritään kuin kellon viisarit ja tällä viikolla on kokeiltu josko se pieni 69cm pitkä vartalo nousis konttausasentoon.

Puolivuotias on oikea mammari. Äitin poika, rakas muru murmeli. Pieni hobitti, menninkäinen, joka korvasta korvaan leveällä hymyllä valaisee huoneen ja valloittaa ihmiset puolelleen. Ja jos esikoinen on ominut isin itselleen, niin kyllä on fani nykyään mullakin. Veikkaan, että ainakin siihen asti kunnes imetys joskus loppuu..

Ihana rakas puolivuotiaani, iltojeni ilo ja aamujeni valo ❤ 



2 kommenttia:

  1. uuuih, ugi nukku kans aina tolleen unilelu naamalla, niisk <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun puhelin on täynnä kuvia nukkuvasta vauvasta :DD on ne ihania!

      Poista

Ugh.