Vaarallisilla vesillä.

Pidemmän aikaa mun juttuja seuranneet ovat EHKÄ saattaneet huomata, että talokuume nostaa aina aika ajoin päätään ja isosti. Näin kotiäitinä ollessa perheen tulot on yhden ihmisen varassa, joten meillä ei ole mahdollisuuksia alkaa oikeasti sen suurempiin toimiin asunnon vaihdon kanssa, mutta ainahan voi haaveilla. Pientä listaa (todellakin "pientä", hah, huomaattehan nyt sarkasmin tässä) olen tehnyt, ja on näitä yhdessä mietitty armaan aviomiehen kanssakin (ja aina päätetty mukamas että ei muuteta tästä ikinä pois). 

Lista olis joiltain osin tämmöinen;

Avara ja vähä törkyinen. 

Omakotitalo.

Paritalo....?

Yksi auto.

Toisella mahdollisuus mennä töihin pyörällä/kävellen.

Keittiösaareke.

Tilava olohuone. 

Toimiva keittiö. Tilava. Vetolaatikot.

Vaaleita pintoja seinät. Tehosteseiniä.

Valkoinen keittiö.

Iso keittiön pöytä, vaaleaa puuta ehkä? Tai kiiltävä valkoinen!

Avarat ikkunat. Sälekaihtimet.
Ei tummaa lattiaa.
Ei rumaa sisäkattoa.

Kaksi vessaa.

Kodinhoitohuoneesta käynti myös ulos. 

Vaatehuone.
Puukiuas.
Riittävän iso piha, mutta ei liian iso. Isolle trampoliinille pitäisi olla tilaa, ja ehkä leikkimökille ja hiekkalaatikolle ja koiran häkille ja... 
Onhan näitä.

Minä olen sitä mieltä, että haaveilu on puoli ruokaa, ja se jos mikä pitää mielen virkeänä. Minulla on ollut ystävältäni lainassa kassillinen sisustuslehtiä, ja saankin kuulemma pitää ne. Arvatkaapa mitä aion tehdä niille? Aarrekarttahan niistä pitää tehdä, tai ainakin leikekirjaan leikata ideoita ja ihania juttuja!  

Ensi kesän projekti. Katon maalaus.

Ja jotta en ihan yksin liikaa kuumeilisi, niin tuntuu tuo husbandikin olevan aika hyvin perillä milloin kaupungin tontit tulevat myyntiin.... 

Eli lauantaiksi lotto vetämään!