sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Sosiaalinen ähky.


Sosiaalinen ähky. Sosiaalinen ylikuormitus. Kysymyksiä miksi ja minkä takia. Ja ekana karsitaan blogista.


On ollut ihan huippu isäkuukauden alku! Eka oltiin kaksistaan yks yö, sitten hengattiin viikko kotona omalla porukalla ja reilu viikko sitten startattiin auto kohti etelää ja serkkuja. Viikonloppu meni nopsaan tätilässä Hämeessä, siitä sunnuntaina vaihdettiin serkun vastusteluista (") huolimatta toisen tädin nurkkiin. Vauhtia ja ääntä piisasi koko viikon! 

Esikoinen leikki viis vee serkun kaks, ja kuopus sai 11-vuotiaan serkkutytön varaäidikseen. Minä neuloin yhdet villasukat loppuun (se todellinen viimetippa taas), illalla valvottiin liian myöhään ja lähtöä edellisenä yönä ei kukaan meidän perheestä nukkunut oikein hyvin. 

Kotia lähtiessä auto oli tupaten täynnä, mutta niin vain me mahduttiin. Haettiin vielä koira kotiin matkan varrelta, ja yöksi kotiin. Ja näin parin yön perusteella on se kotona olokin taas maistunut! 

Reissussa ei tullut käytyä lenkillä/kävelyllä muuta kuin yhtenä päivänä ulkotapahtumasta "kotiin". Vaate -ja kenkävalinnat mukaan kun olis voinut olla vähän keväisemmät...

Ens viikko vielä ollaan koko perhe koossa, sitten alkaa taas erilainen arki, kun minä koitan miltä maistuu käydä töissä. Olo on asian suhteen samalla kihelmöivä, mutta levollinen. Työpaikka on jotensakin tuttu, hommat hoidetaan kuin ennenkin ja jatkoakin on jollain tapaa mahdollisesti luvassa jossain vaiheessa. 


Että tämä mun sosiaalinen ähky otetaan vähemmäksi somesta. Kirjoittelen siis jatkossakin silloin kun siltä tuntuu, samoin kuin instagram on välillä lepotilassa. Elämä on nyt aika sosiaalista muutenkin, joten siksi täällä ollaan aika hiljaista tyttöä välillä. Menee mielenkiinnot ihan muihin juttuihin. Ja ainahan sitä voi yksin turinoida muutenkin kuin internetin syövereihin. Palataan asiaan siis kun aika on oikea :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ugh.