Lauantain plussat.

..aamu varhaisella viereen hipsutteleva esikoinen - oma tyyny ja kaksi rakkainta unikaveria kainalossaan. Niin ihana näky!

..aamun viimeiset unet sohvalla kuopus kainalossa. Se on sitä suurta rakkautta silloin se, kun toinen tunkee päänsä poskesi päälle ja haluaisi välttämättä nukkua just siinä. Niin ihana unikaveri tämä.

..herääminen näihin nahkavekkareihin (inhoan tätä nimitystä btw) puhelimen pilpatuksen sijaan. (Kyllä, ihan viisi aamua olen töihin vasta herännyt)

..äidin poissaolon vihdoin huomannut kuopus. Housun punteissa roikkuu koko ajan. Tai sit se on se flunssa ja puolikuntoinen olo toisella..hmm...

..husbandi. Vielä ku tietäisin mihin tämä erittäin reipas koti-isä on viikannut mun puhtaat pyykit..etsivä löytää?

..omatoiminen esikoinen, joka iltaruuan jälkeen puki ulkovaatteet päälleen ja ilmoitti menevänsä ulos poikien kanssa, ja jos pojat eivät ole siellä niin hän leikkii yksin. Mistä ihmeestä se keksii näitä? Yleensä pukeminen tapahtuu vetelälle spagetille, eikä me yleensä edes nähdä ulkona mitään muita poikia! 

..tieto siitä, että aamulla on MUN vuoro nukkua.