Sose-Seppo vai en_syö-seppo?

Tämä postaus sisältää kertomuksia vauvan kakkaamisesta ja syömisestä,skippaa, jos et millään lailla ole asiasta kiinnostunut :DD

Tekstiä on kirjoitettu parin viikon ajan, lopussa tämän hetkinen tilanne.

---

Onpa takkuista tämä kuopuksen kiinteiden aloitus. Neuvolasta annettiin vinkkiä, että pottua vois jo aloitella, kun puntari ei tarpeeksi värähtänyt ylös päin. No entäs jos tuo meidän sose-seppo onkin en_syö-seppo?!


Tässä hieman koontia kuinka kaikki sitten alkoikaan...

Viikko 1:

Maha ruikulilla jo vajaan viikon verran, neuvolapuhelimesta antoivat neuvoksi antaa vettä ja mustikkaa. Näillä aloitellaan maanantaina.
Keskiviikkona soitan uudelleen neuvolaan, varaan ajan puntarille. Tässä vaiheessa maha on toiminut hyvin vihertävästi ja löysästi jo viikon verran. Käyrät kertovat, että pituutta on tullut noin kahdessa viikossa pari senttiä lisää, mutta paino ei ole noussut kuin 50grammaa. Pottukuurille siis.
Loppuviikosta saan vihdoin tehtyä sosetta vauvalle. Ensimmäinen annos on noin teelusikallinen, tästä päivien edetessä lisätään toinen lusikallinen, sitten jo kolmas. Ei oikein tunnu olevan vauvan lempparia. Muutamia pieniä lusikallisia menee alas, kunnes alkaa itku ja ikenien kiristys - tahdon tissiä!

Viikko 2:

Maha toimii edelleen hyvin, yösyönnit ovat lisineet ja potun anto edelleen vähintäänkin mielenkiintoista. Mustikkaa ei ole annettu ekan viikon jälkeen. Keskiviikkona saan vihdoin tehtyä porkkanaa perunan kaveriksi. Tuntuisi maistuvan. Mitä nyt väsy painaa jo pientä, ja syöminen muuttuu ilosta kiukuksi. Tissin kautta päiväunille ja uusi yritys ensi kerralla. Mietin pitäisikö antaa toisen kerran jo samana päivänä sosetta..
Torstaina porkkana-peruna maistuu jo paremmin. Ajoitus näköjään on kaiken A ja O. Kakkakin on jo ollut erilaista pari päivää.
Perjantaina potun saanti venyy "iltaruualle", kun en jaksa alkaa hautajaisissa säätämään potun kanssa. Tällä kertaa saa kaupasta ostettua valmisruokaa ja purkista menee puolet! JES!

Lauantaina saa jälleen kaupan ruokaa, koska en ole ehtinyt tekemään pottua pojalle. Jälleen menee puoli purkkia ja mulla on voittaja-olo. Kakka ei ole irronnut pariin päivään ollenkaan.
Sunnuntai-lounaalla vauva saa purkin jämät, kakkaa hienot kakat ja voi hyvin.

---

Löysien vihreiden kakkojen syytä ei selvinnyt. "Syyksi" ehdoteltiin mun syömisiä, hellettä, pöpöä..

Nyt kun helteet ovat ohi, maha on rauhoittunut. Mutta myös helteiden loppumisen jälkeen on saanut pottua.. Että mene ja tiedä oliko syynä helle vai mikä. Kerron, jos se oli se helle, ja vaiva tulee takaisin kesän uudelleen lämmetessä. Niitäkin lapsia kun kuulemma on,

joilla helle vetää pötsin sekaisin!

Lusikalla syömisen opettelu jatkuu varmasti vielä pitkään, kukaan ei ole seppä syntyessään. Pääasia on nyt kuitenkin siinä, että vauva saa tarpeeksi ravintoa vaikka vähän hassusti vielä lusikan kanssa toimiikin. Ei siis ole suu auki kuin linnunpojalla, saa aina huijata suuta auki tai yrittää saada jotenkin kielen päälle ruokaa. Näyttäähän tuota menevän. Niin kuin sanoin, kaikki näyttää olevan kiinni vain ja ainoastaan ajoituksesta.

---

Kolmas viikko on alkanut oikein hyvin soseiden suhteen. Eilen, maanantaina, valjastin mieheni syöttämään vauvan ja sehän upposi alta aikayksikön! Tänään taas olin aliarvioinut potun menekin, ja ruokailua jatkettiin vielä mangolla (uus maistiainen) ja mustikalla. Oli myös puhetta, että lisätään välipala mukaan tällä viikolla. Nyt molemmat pojat vetää sikeitä ja on mun oma blogi-surffaus aika. Ihanan kauniita kuvia muissa blogeissa! Mulla tää kodin laitto ja kameran käytön opettelu on vähän hidasta, kamalasti puuhaa koko ajan. Noh, tätähän se äitin (ja isin) arki on, täyspäiväistä huolenpitoa pienimmistä :)

Kuvat suoraan siirrettynä kamerasta.

Kuten huomaa, niin opettelua opettelua..

Itsehän olen kuvannut kaksi alempaa kuvaa,

ihan vaan manuaalitarkennuksella...

(ja todella mahtavalla rajauksella!)

Nyt siis parhaimmat kuvaus-vinkit ja niksit tänne päin, mä aion nimittäin alkaa ottamaan näistä meidän tylsistä nurkista kuvia! (ja saada näyttämään tämän kodin niissä kuvissa hyyyyyyvin viihtyisältä ja ihanalta!)
(tekispä mieli mennä kodin ykköseen tänään vähän shoppailemaan katsomaan mitä kivaa siellä olis..)

ps. vauva on taas alkanut nukkumaan yönsä hyvin,

joten saan nauttia ihan vaan omasta ja mieheni seurasta meidän sängyssä.

Pieni herra syö kerran yössä ja toisen kerran aamulla,

joten olen aina jossain vaiheessa saanut syönnin päälle nostettua pojan takaisin pinnasänkyyn!

(ja nyt ku kehun, ni ens yö taas nukutaan kainaloikkain..)