Juhannus-ihminen indeed.

Väitin tuossa viikolla, että en ole juhannus-ihminen. En olekaan. Varsinkin, jos juhannus-ihminen käsittää päätöntä ryyppäämistä ja toilailua, hukkumista ja pöljäilyä vesillä tai mökkiympäristössä. Tai no, missä nyt vaan. Noilla perusteilla en ole myöskään vappu-ihminen enkä uusi vuosi-ihminen enkä...mitä näitä nyt on.

Mutta kyllä mä taidan olla sittenkin juhannus-ihminen. Semmonen, joka ei tarvitse tuota päätöntä toilaulua nauttiakseen elämästä ja läheisten seurasta. Että kai niitä juhannus-ihmisiä sitten on montaa sorttia.

Juhannukselta on aivan tosi paljon kuvia, laitan ehkä omia postauksia joistakin, toivottavasti huumoria löytyy joihinkin postauksiin myös siltä puolen. Vai mitä sanoisitte juhannuksen juntti-look-postauksesta? ;)

Mä taidan olla sitä sorttia, joka nauttii rauhallisesta yhdessäolosta, hyvästä ruuasta, mökki-ilmasta, saunasta, uimisesta (oli vähän kylmää..mutta ei jäätävää!) ja ennen kaikkea siitä laatu-ajasta. Tänä vuonna erityiseksi juhannuksen teki taas se, että mieheni oli toista juhannusta putkeen vapaalla. Aivan äärettömän ihanaa! On se ihan erilaista mennä nauttimaan saunan lämmöstä kahdestaan ja ihan rauhassa, entä kotona vuorotellen yksin tai esikoisen kanssa. Onnea on ihanat isovanhemmat, jotka tykkäävät lastenlasten seurasta ja hoitavat heitä mielellään. Kiitos mummu ja pappa!

 ps. osa kuvista mieheni ottamia ;)

(pyysi kertomaan tämän :D)