Mamma lomalla.

Ihanan rentouttava, antoisa sekä virkistävä reissu takana. Parasta antia oli niin Robbie Williams kuin kaikki ne ihanat ihmiset ketä matkalla nähtiin. Mulla oli oma henkilökohtainen matkaopas mukana (tsih) ja samalla seura oli mitä parhainta. Kyllä ystävät on kullan kalliita, ei sitä kaikkien kanssa viitsisi hotelliaamiaista jakaakaan.

Matkaan lähdettiin siis lauantai-iltana. Pojat meni yökylään mummulle, mies nakkas mut ja mun ystävän kentälle, ja ikinä en ole omia kamppeita pakannut niin nopsaan! Kuuden jälkeen vielä siivoilin varastoa husbandin kanssa,ja puol kasi oltiin jo matkalla kentälle. Siinä välissä ehdin onneksi pakata ja meikata, syödäkin sille päivää!

Helsingin päässä ostettiin iltapalaa lentokentän Alepasta (tää täytyy mainita, koska meillä ei ole täällä yhtään Alepaa!), matkattiin bussilla hotelliin, ja ennen yhtätoista oltiin jo ihastelemassa meidän omaa meikkaushuonetta (jossa valaistus oli huono, mutta sisustus ihana). 

Nukkumaan mentiin ajatuksella, että ihana kun saa nukkua rauhassa koko yön. Heräsin sitten katsomaan kelloa ekan kerran viideltä..

Sunnuntai oli THE DAY. Päivällä treffasin ekaa kertaa ihanan Adan, tapasin ystävääni Saanaa, ja shoppailin parit tuliaiskengät (itselleni). Niin, ja pojille crocsit crocs -kaupasta ja Prismasta.

Päivä oli aikamoinen tunteiden myllerysten päivä. Eka mahan pohjassa kutkutti, kun oli menossa "sokkotreffeille". Adan tavattua olo oli heti ensihalaamisen jälkeen rento ja luonnollinen. Vähän vaan hassu ja höhlä, siinä sitä hölmösti hymistiin että tässä sitä nyt ollaan. Suut kävi, ja lounaskin ehti jäähtyä blogimuijien ottaessa kuvia instagramiin, ja samalla juoruillessa.
Saanaa halatessa tuli reissun ekat itkut. Niin kauan oli edellisestä tapaamisesta, että piti rutistaa kaikki näkemättä jäämiset samalla!

Päivä meni siis kuin siivillä Jumbossa. Siitä sitten takas hotellille eväiden kanssa, ja valmistautumaan iltaan. Kampaus ehti vaihtua ennen illan konserttia monen monta kertaa, mutta kynnet sai ihanan punaisen lakan iltaa varten.

Päivän aikana porukka kasvoi, ja illalla otimme tilataksin kohti Hartwall Areenaa. Pienenä vinkkinä voisin näin jälkikäteen antaa itselleni, että kuuntele uusimman levyn kappaleita, jos kiertue on levyn niminen.. Hyvin swengasi Robert Peter Williams anyhow, ja meidän piippuhyllyn paikatkin jätti suurimmat tutinat huomiotta kun valot olivat vain lavalle. Konsertti oli huikea väliaikoineen kaikkineen, ja lähempää otettuja kuvia ihastelleena lavakin oli kerrassaan mahtava. Meidän paikat oli hieman sivumpana, mikä oli toisaalta ihan hauskaa, kun sieltä pystyi tarkkailemaan asioita ja näki sieltä vähän lavan taaksekin (mm.kun RW puki apinavermeet päälle ja peukutti yleisöön sen jälkeen). Ihan huonoimmilla paikoilla emme kuitenkaan olleet.

Nyt on olo sitten levollinen ja rauhaisa. Vaikka en toisena yönä saanutkaan nukuttua niin hyvin kuin ekana, niin silti sitä on jotenkin jaksavainen ja reipas äiti. (eilen mm.kesävaate -show ja esikoisen vaatekaapin karsinta)

Hotelliaamiaista ei voi kuin ylistää!  Jo se, että saa syödä toisten laittamaa ja rauhassa, on luksusta. Ja vielä kahtena aamuna peräkkäin! Ja ne croissantit marmeladilla,  nam!

Nyt sitten vaan suunnittelemaan seuraavaa reissua, jos ei muuten niin ajatusleikkinä ;)